Gluteeniton, terveellinen?

Meillä eletään gluteenitonta elämää. Miehelläni on keliakia ja minulle ei ole homesairastumisen jälkeen sopinut vehnä ollenkaan. En tee meille erikseen ruokia, joten meillä syödään ainoastaan gluteenitonta ruokaa, lapsille ostan tavallisesta kaurasta tehtyä 100% kauraleipää, koska vehnä on mielestäni täysin tarpeeton kenenkään ruokavaliossa. Meillä ruoka on melko vähähiilihydraattista, joten gluteenittomuus tulee melkein automaattisesti. Jonkun verran käytän luomu täysjyväriisiä, sekä kvinoaa ja tattaria ruoanlaitossa, sekä jauhoina, että kokonaisena. Perinteisiä viljoja me aikuiset emme käytä lainkaan.

Homealtistuneille suositellaan gluteenitonta ruokavaliota, sen lisäksi suosituksena on jättää kaikki sokeri, sitruunahappoa sisältävät tuotteet, homejuustot, ja homejäämiä sisältävät ruoat, kuten monet säilykkeet ja pähkinät. Lisäksi olen itse sitä mieltä, että kaikki proessoitu keinotekoinen lisäainemössö ruoka ei pitäisi kuulua kenenkään ruokavalioon, saati homesairaan, jonka kroppa on myrkytystilassa. Lisäaineet on myrkkyä, joten niitä
pitäisi ehdottomasti välttää.

Monet siis jättävät ruokavaliostaan sokerin ja vaihtavat jauhot gluteenittomiin ja alkavat ostaa gluteenittomia tuotteita kaupasta. Monilla on mielikuva, että gluteeniton on terveellistä.
Gluteenittomat jauhoseokset on pääosin tehty tärkkelyksistä, tärkkelys taas on glukoosia, eli sokeria. Gluteenittomissa jauhoseoksissa on järjestään yhdestä viiteen erilaista tärkkelystä. Kaupasta löytyvistä valmiista gluteenittomista tuotteista monet ovat todella prosessoituja ja täynnä lisäaineita, sokereita ja suuressa osassa on myös vehnää. Vehnätärkkelys on aine, jossa vehnästä on poistettu gluteeni. Se ei sovi kaikille keliaakikoille. Sitä on monissa jauhoseoksissa, kaupasta löytyvissä leivissä, kekseissä, sekä hampurilaispaikkojen ja pitserioiden gluteenittomissa vaihtoehdoissa. Lisäksi sitä on lähes kaikissa karkeissa.

Terveelliseksi pelkkä gluteenittomuus ei siis ruokavaliota tee, eikä pelkkä gluteenittomuus ainakaan pahasti sisäilmasta sairastuneelle, tai muuten myrkyttömyyteen pyrkivälle ole riittävä ruokavalion muutos. Pitäisi pyrkiä jättämään ruokavaliosta pois kaikki teollinen. Tehdä ruoka alusta asti itse ja käyttää puhtaita, ravitsevia luomutuotteita. Keliaakikoilla tämä olisi myös ensiarvoisen tärkeää suoliston kunnon parantamiseksi. Suolisto kärsii lisäaineista ja sokereista. Ne pitävät kehossa tulehdusta yllä, eikä suolisto pääse hoitamaan tärkeää tehtäväänsä, eli immuunipuolustukselle tärkeiden bakteerien kehittämistä rauhassa.

Gluteenittomasti pystyy kuitenkin syömään hyvinkin terveellisesti. Luontaisesti gluteenittomia jauhoja käyttämällä saa leivottua, tehtyä ruokaa ja vältettyä turhia lisäaineita ja sokereita.
Luontaisesti gluteenittomia viljoja on mm. tattari, riisi, kvinoa, hirssi ja teff. Näitä ja näistä tehtyjä jauhoja saa myös luomuna. Suosimalla näitä, saa hyödyt sekä gluteenittomuudesta, mutta myös terveellisestä ravitsevasta ja puhtaasta ruokavaliosta ilman lisäaineita ja turhia sokereita.

Meillä suolistovaivat ovat loppuneet tyystin, kun olemme jättäneet tärkkelykset ja lisäaineet pois ruokavaliosta. Ennen mekin ostimme kaupasta gluteenittomia valmiita leipiä ja leivonnaisia, nykyään teen kaiken itse alusta asti. Minulla oli ennen homekotia diagnosoitu IBS, eli ärtynyt suoli, hometalo pahensi sen moninkertaisesti. Nykyään minulla ei ole IBS:n oireita. Vatsani voi hyvin, eikä suolistovaivoja ole. Jos erehdyn käyttämään valkoista sokeria tai tärkkelyksiä, huomaan heti seuraukset suolistossa. Lapset eivät sairastele, valittele vatsakipuja ja vatsat voivat hyvin. Sokereiden ja tärkkelysten poisjättäminen näkyy myös rauhallisempana käytöksenä ja hyväntuulisuutena lapsissa. Suosittelen kaikille!

Anna

Joululahjaksi parantumaton sairaus

Viimeiset viikot ovat menneet sairasloman merkeissä, pahoittelut siis pitkästä tauosta postauksissa. Olen homehelvetistämme lähtien ollut kiitollinen ja onnellinen siitä, ettei kukaan meistä sairastunut pysyvästi. Tänään uskon olleeni väärässä.

Joulua edeltävällä viikolla oloni alkoi mennä oudoksi, luulin, että kohta iskee flunssa, tai vatsatauti. Pyörrytti, hiki valui, voimat tuntui täysin kadonneen ja kädet tärisi. Vauvan kanssa alkoi olla rankkaa, kun pelkkä vaipanvaihto vei kaikki voimat.  Olon ollessa neljättä päivää outo ja koko ajan vaan huonompi, huomasin mitata lepopulssini, koska sydän tuntui hakkaavan kohta rinnasta ulos. Mittasin lepopulssiksi 126, jota säikähdin ja soitin terveyskeskukseen. Pääsin heti sydänfilmiin ja minulta otettiin verikokeita, kotiin minut lähetettiin beetasalpaajien kanssa ja käsky kävi mennä aamulla lisäkokeisiin. Oloni oli jo niin huono, etten meinannut jaksaa olla jaloillani. 

Aamulla jouluviikon tiistaina otettiin verikokeita ja uusi sydänfilmi. Lääkäri lupasi soittaa tulokset ennen joulua. Aatonaattona puhelin soi, lääkäri kertoi kilpirauhaseni olevan arvojen mukaan reippaasti liikatoiminnan puolella. Samana päivänä sainkin jo puhelun erikoislääkäriltä ja ajan sinne heti seuraavalle arkipäivälle. Tapaninpäivää seuraavana päivänä istuin mieheni kanssa Tyksin endokrinologian poliklinikan käytävällä, oloni oli todella huono ja kädet tärisi niin, että se varmasti näkyi päällepäin, tunsin myös silmien lihaksissa outoa nykinää ja viiltävää kipua oikean silmän takana.

Endokrinologian erikoislääkäri kertoi minun sairastavan autoimmuuni sairautta, nimeltä Basedowin tauti, joka aiheuttaa kilpirauhasen liikatoiminnan ja silmäoireyhtymän. Silmäoireyhtymä pahimmillaan voi aiheuttaa silmien ulospäin pullistumista, pahaa karsastusta ja jopa sokeuden.

Basedowin voi laukaista esimerkiksi kova stressi. Kilpirauhassairaudet taas voivat johtua mm. ympäristön myrkyistä.. No, stressiä on varmasti ollut enemmän kuin omiksi tarpeiksi viimeisen vajaan kahden vuoden aikana: vauvan menetys, terveysongelmat koko perheellä, homeen löytyminen, kodin ja omaisuuden menetys ja taloudellinen stressi, uusi raskaus ja synnytys, sekä uteen evakkokotiin muutto.. Ja homehan on ympäristömyrkky. Minä olen sitten Sherlockina päätellyt sairauteni olevan jatkumoa koko homehelvetille!

Sairautta ei voi parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa. Hoito aloitettiin lääkityksellä, joka on vasta ihan näinä päivinä alkanut vaikuttaa ja parantaa oloa. Silmäoireyhtymää ei vielä hoideta, koska kilpirauhanen pitää ensin saada tasaantumaan. Kilpirauhasen liikatoiminta on huomattavasti harvinaisempi, kuin kilpirauhasen vajaatoiminta ja liikatoiminta on hoitamattomana tai väärin hoidettuna jopa hengenvaarallinen. Olen siis ottanut lääkityksen vastaan, vaikka olen melko lääkevastainen nykyään. Sen verran on tullut opiskeltua kehon toimintaa, etten pienestä vaivasta lääkkeitä enää ottaisi. 

Maailmassa ylilääkitään ihmisiä niin paljon vaivoista, jotka voitaisiin hoitaa ravitsemuksella ja yksinkertaisilla elämäntapamutoksilla.

Lääkehoitoni ei ole kuitenkaan estänyt minua etsimästä sille tukea ja vaihtoehtoja... Lisään siis tämän aiheen yhdeksi aiheeksi, jota tulen postauksissa käsittelemään. Tähän mennessä olen tukenut toipumistani jättämällä ruokavaliostani pois kaikki stimulantit, mm. kahvin, raakakaakaon ja macan. Lisäksi aloitin seleenin ja b12 vitamiinin. Tänään sorruin kuitenkin raakakaakao herkkuun ja pieneen kuppiin kahvia... sydän villiintyi taas melkoisiin lukemiin, joten yritän hillitä himoni jatkossa.

Tänään oloni on siis hieman kohentunut, mutta menneinä viikkoina painoni on tippunut lähes 7 kiloa, eli yli 12% painostani. Lihakseni ovat silminnähden "tippuneet" ja nahka ja jäljellä oleva rasva roikkuu, olen siis laiha läski... en myöskään jaksa tehdä mitään ylimääräistä. On ollut päiviä, etten ole saanut maitopurkkia auki, koska voimia ei yksinkertaisesti ole. Kuopuksemme on hieman vajaat 7kk vanha ja hänen lisäkseen kotona minun kanssani päivät on meidän 4-vuotias vilpertti, joka luonnollisesti kaipaa jos jonkinmoista aktiviteettia. Sairaus on siis todella vaikuttanut työhöni, eli kotiäitinä olemiseen. Luonnollisesti seitsenkiloinen vauva on vaikea hoidettava ihmiselle, joka ei jaksa avata maitopurkkia, tai sitoa kengännauhojaan. Onneksi minulla on maailman kultaisin mies, joka on venynyt työnsä lisäksi hoitamaan sekä isän, että äidin hommat.

 Pahin kriisi on siis selätetty ja nyt olen jaksanut jo muutamana päivänä kävellä pienen vaunulenkin. Kaikki rasittava liikunta on kuitenkin kielletty ja tästä tulee olemaan pitkä ja kivinen tie fyysiseen toipumiseen. Jo hyvin alkanut toipuminen homekriisin jäljiltä koki siis melkoisen takapakin. Mutta täältä noustaan, se on varma! Lähden vaan tälle matkalle vielä hieman syvemmältä suosta, kun kuvittelin :)

Anna

Myrkyllinen maailma: Olet ilma, jota hengitän...

Onko ilma, jota hengitämme puhdasta?

Sisäilmaan, sekä kodeissa, että kouluissa, työpaikoilla ja julkisissa rakennuksissa vaikuttaa todella moni asia, mutta ymmärrämmekö edes millaisia myrkkyjä hengitämme kehoomme päivittäin, joka hetki.

Me altistuimme omassa kodissamme homeelle ja sairastuimme koko perhe. Onneksi havaitsimme asian ajoissa, emmekä sairastuneet pysyvästi. Jälkeenpäin ajateltuna olemme altistuneet homeelle jo useassa aikaisemmassakin kodissa, koulussa ja osin työssäkin. Home ei kuitenkaan ole ainoa asia, jolle jokainen meistä jollain tasolla altistuu päivittäin. On tutkimuksia, joiden mukaan varmasti geeniperimää myöden lukemattomat asiat vaikuttaa siihen, sairastuuko ihminen homeesta. Minä väitän kuitenkin, että ihminen on kuin tynnyri, joka täyttyy pikkuhiljaa erilaisista altisteista, myrkyistä, jota hengitämme päivittäin. Väitän, että tämän henkilökohtaisen tynnyrin täytyttyä, jokainen sairastuu. Päivittäisistä altisteista riippu, kuinka nopeasti tynnyri kullakin täyttyy.

On siivouspäivä. Perheenäiti, tai isä ottaa kaapista imurin. Imuroidessa lattiasta nousee ilmaan miljoonia hiukkasia, jotka eivät ole ainoastaan pölyä, vaan myös pölyn sekaan tarttuneita kemikaalihiukkasia, ilmansaasteita, bakteereja ym. Imuroinnin jälkeen pyyhitään pölyt ja laitetaan pölynpyyhintä- ja lattianpesuveteen jotain kivantuoksuista pesuainetta. Jälleen kodin ilmaan nousee kemikaalihöyryjä, jotka pikkuhiljaa laskeutuvat pinnoille, tarttuakseen jälleen pölyhiukkasiin jne.
Sitten pestään vessa. Otetaan desinfiointiaine, jonka etiketissä on varoituksia syövyttävästä aineesta ja muista myrkyistä, mutta sitähän myydään kodin bakteerejen eliminoimiseen, joten sehän on siten turvallinen käyttää. Desinfioimme pahojen pöpöjen mukana myös kaikki hyvät bakteerit, jotka taistelisivat puolestamme niitä huonoja vastaan. Hengitämme samalla desinfiointiaineen höyryjä keuhkoihimme, joista höyryt, eli kemikaalit imeytyvät suoraan verenkiertoomme ja sitäkautta koko kehoon. Peilien ja muiden lasipintojen pyyhintään käytetään taas omaa kivantuoksuista suihketta ja siivouksen lopuksi saatetaan jopa suihkauttaa ilmanraikastetta, jonka etiketissä mainostetaan sen syövän bakteereja ja hajuja huoneilmasta. Raikas, puhdas koti... vai onko sittenkään?

On talvinen ilta,koti on siivottu, sytytetään pöydille kynttilöitä, joskus jopa tuoksukynttilöitä. Napsautetaan sauna päälle, tipautetaan löylyveteen löylytuoksua ja nautitaan rentouttavista löylyistä. Suihkussa pestään iho ja hiukset erilaisilla suihkusaippuoilla ja shampoilla, käytetään vielä hoitoainetta. Saatetaan kuoria ihoa kuorintavoiteilla, laittaa ihokarvojen poistoainetta tai puhdistava naamio. Saunan ja suihkun päälle suihkutetaan, tai rollataan kainaloihin dödöä, voidellaan kasvot ja vartalo voiteilla, suihkaistaan vielä vähän hiuksiin jätettävää hoitoainetta. Sitten sukelletaan puhtaisiin lempeästi huuhteluaineelle tuoksuviin lakanoihin ja nukahdetaan.

Aamulla ennen töihin lähtöä laittaudutaan, käytetään lämpösuojaa hiuksiin, lisätään dödöä, meikataan, suihkutetaan hiuslakkaa ja sipaistaan vielä lempituoksua korvan taakse.
Töissä kahvitellaan työkavereiden kanssa kahvihuoneessa, jokaisella oma lempituoksunsa, omat hiuslakat ja ihovoiteet. Istutaan työpisteelle, jonka siivooja on illalla käynyt siivoamassa desinfioivilla pesuaineilla...


Työpäivän jälkeen käydään kaupassa, joka tulvii erilaisia tuoksuja, kemikaaleja, ihmisten vaatteissa olevia homeita, vaatekaupoissa ja huonekalukaupoissa sisäilman täyttää palonestoon ja lianhyljintään kehitetyt kemikaalit, sekä kankaiden keinokuidut, jotka pöllähtävät ilmaan joka kerta, kun joku koskee vatteisiin, ilmaan, jota mestä jokainen hengittää.

Kotiin tultua istutaan alas sohvalle, joka on tehtaalta lähtiessään käsitelty erilaisilla kemikaaleilla (palonesto- ja likaa hylkivillä aineilla). Nostetaan jalat lastulevy, tai mdf pöydälle, levyjen valmistukseen on käytetty kymmeniä eri kelmikaaleja, joita erittyy pöydästä huoneilmaan vielä pitkään. Istutaan hiljaa ja katsellaan kaunista kotia, on juuri remontoitu, on nätinväristä uutta lateksimaalia seinissä, jonka myrkyt höyrystyy huoneilmaan kuukausia maalauksen jälkeenkin, sekä kaunis muovitapetti vasta levytetyllä kipsilevyseinällä, jossa jo tehtaalta lähtiessä saattaa olla raja-arvot ylittäviä määriä mm aspergillus versicolor nimistä hometta, joka viihtyy kipsipinnalla. Lattiaan on laitettu uusi laminaatti, jonka valmistukseen on käytetty muoveja ja liimoja. jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

 Miten nämä kemikaalit sitten vaikuttavat kehossamme ja ympäristössä, tietääkö kukaan tarkkaa vastausta? Tiedetään, että hajusteet ja muut kemikaalit toimivat mm.hormoninhäiritsijänä, sekä kuormittavat aivoja väärillä signaaleilla. Muovit ja metallit kerääntyvät elimistöön, vesistöihin, juomaveteenkin. Myrkyt vaikuttavat kehomme bakteerikantaan ja häiritsevät sitäkautta vastustuskykyämme ja elimistön immuunipuolustusta. Voisiko omaan altistekuormaansa itse vaikuttaa?

Omassa homekodissamme oli näytteiden mukaan kolmea eri hometta, sekä sädesientä, joka on itseasiassa bakteeri. Kahden näistä homeista, sekä tuon sädesienen sisäilmaan erittämät aineenvaihduntatuotteet ovat toksisia. Lisäksi meidän talossa oli 80-luvulla tehty remontti, jonka johdosta kyseiset homeet ja bakteerit kasvoivat itsessään myrkyllisillä pinnoilla, kuten mineraalivillassa, muovilla, maalipinnassa, sekä mm. vanhan lastulevyn päällä, entisaikaan lastulevyissä oli runsaasti mm. formaldehydiä. Tästä koktailista on hengitysilmamme ollut todella myrkyllinen, silti se ei haissut millekään.
Hometta on joka paikassa ja kuten monet sanoo, ettei puhdasta taloa olekaan. Mä olen samaa mieltä, mutta on ihan eriasia, kasvaako home vaikka käsittelemättömässä hirressä, vai tuottaako se myrkkyjään yhdessä jo valmiiksi myrkyllisen materiaalin kanssa. Lisäksi ilmanvaihto ja sen tehokkuus ja painesuhteet vaikuttavat paljon sisäilman laatuun ja myös niiden myrkkyjen pysymiseen, tai poistumiseen sisäilmastamme.


Olen itse kauniiden asioiden ystävä, tykkään laittautua, iän myötä on ollut selviö hankkia vessan peilikaappiin arsenaali erilaisia ryppyvoiteita, kuorintavoiteita ja naamioita. Erilaiset tuoksut ovat olleet lempilahjani, joten mieheni on niitä minulle myös ostanut. Olen pessyt pyykit arielilla ja käyttänyt puhtaantuoksuista huuhteluainetta. Siivonnut kotia tolulla ja monilla eri suihkeilla. Polttanut kynttilöitä nonstop syyskuusta maaliskuuhun... Tehnyt tätä kaikkea ymmärtämättä, mitä kaikkea hajusteita, kemikaaleja ja myrkkyjä minä ja perheeni joka päivä hengitämme ja nielemme myös omassa kodissamme. Olemme siis kaikki altistuneet huonolle sisäilmalle vuosia, varmasti syntymästämme asti. Tänään meidän vessan kaapissa on neljä purkkia. Kookosöljy, sheavoi, ruokasooda ja hajusteeton hiuslakka. Meikkipussissa mahdollisimman myrkyttömät meikit ja tuoksuna vain oma ominaistuoksu. Siivouskaapissa vesisuodattimella varustettu allergiaimuri, etikkapullo, suolaa ja ruokasooda, sekä höyrymoppi. Joskus hulluttelen ja otan siivouksen kaveriksi hedelmäkulhosta sitruunan. Kirjoitan näistä vaihtoehtoaineista omia postauksia, mutta tänään haluan, että jokainen miettii kuinka terveellinen se oma ympäristö on, ja onko sille jotain tehtävissä. Haluammeko lisätä joka päiväistä altistuskuormaamme ja täyttää tynnyriä nopeammin, vai yritämmekö edes hidastaa sitä..

Anna

Sokeria sokeria

Olen Anna ja olen (entinen) sokeriholisti. Suklaasyöppö, karkkihiiri, sokerimassa kakkujen himoleipoja. Olen aina rakastanut pullaa, kakkuja, piirakoita, leivoksia ja kaikkea, missä on SOKERIA. Olen monta vuotta elämästäni syönyt karkkipussin päivässä, eikä mitään minipussia, vaan sellanen kunnon iso Tuttifrutti choko, tai Remix pussi. Olen voinut syödä patukkakaupalla vaikka äklömakeaa nougatia, ilman, että se olisi tökkinyt millään lailla. Vaikutukset ovat näkyneet kohdallani pahimmin hampaissa ja yleisesti terveydentilassa. Vaakalukemaan se ei minun onnekseni ole paljoa vaikuttanut, mutta olen ollut siinä vain onnekas, onnen varaan ei kannata paljoa laskea. Nimittäin;

Sokeri koukuttaa, tekee riippuvaiseksi, kuin huume. Valkoinen sokeri mm.happamoittaa elimistöä, pitää matala-asteista tulehdusta yllä, lihottaa, sotkee kehon insuliiniaineenvaihdunnan, vahingoittaa suoliston bakteerikantaa ja vahingoittaa maksaa jopa yhtä paljon kuin alkoholi.
Sokeri ruokkii elimistössä tulehdusta, hiivoja ja huonoja mikrobeja. Valkaistu, puhdistettu sokeri, ei kuuluisi mielestäni ihmisen ruokavalioon lainkaan.

Valkoinen sokeri sisältää vain energiaa, ei lainkaan vitamiineja, hivenaineita, eikä kuitua. Pelkkiä tyhjiä, epäterveellisiä kaloreita. Uusien tutkimusten mukaan, sokeri on paljon aiemmin luultua vaarallisempaa, aiheuttaen muunmuassa Diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja ja rasvamaksaa. Monet tutkimukset osoittavat jopa yhteyden syövän syntyyn ja olemassa olevien syöpäkasvainten kasvuun.

valkaistusta "tavallisesta" sokerista noin puolet on glukoosia ja puolet fruktoosia (hedelmäsokeria). Glukoosi on aivoille välttämätön ravintoaine, jolla monet puolustavat sokerinsyöntiään, mutta itseasiassa ihmisen maksa valmistaa elimistön tarvitseman glukoosin ilman, että tarvitsee syödä yhtään sokeria. Ylimääräisen glukoosin elimistö muuntaa rasvaksi.

Millä sitten voi korvata valkoisen sokerin, vai tarvitseeko sitä korvata? On olemassa paljon valkoista sokeria terveellisempiä tapoja makeuttaa syötävänsä, jos makeutusta kaipaa. Muun muassa Intiaanisokeri, kookossokeri, koivusokeri ja tietenkin hyvä luomuhunaja. Kaikki varmasti valkoista sokeria terveellisempiä makeuttajia, niistä voi leipoa ja mikä parasta, niissä on tallella vitamiinit, hivenaineet ja sokerin imeytymistä ja sitäkautta verensokerin nopeata nousua hidastavia kuituja.

Makeanhimon ja ihan terveysvaikutustenkin kannalta on monesti kuitenkin parasta jättää sokerit pois ruokavaliosta kokonaan, ainakin aluksi. Sokerit kuitenkin käyttäytyvät imeytymisnopeutta lukuunottamatta melko samalla tavalla elimistössä, eli mitkään sokerit ei ole niin terveellisiä, että niitä pitäisi välttämättä syödä.

 Omalla kohdallani jätin ensin pois valkoisen sokerin ja valkoiset jauhot, makeanhimo kuitenkin oli ja pysyi ja makeutinkin syömiseni intiaanisokerilla ja luomuhunajalla. Sitten aloin tutkia ravitsemustani pidemmälle ja mietittyäni tulin siihen tulokseen, että jos koitan kokoajan korvata sokeria jollain, niin makuaistini pysyy "makeanhimoisena". Niinpä jätin sokerit pois ruokavaliostani kokonaan, kaikki sokerit, myös tärkkelykset (=sokeri), kuten perunan ja viljat. Viikon jälkeen makeanhimo oli tiessään.

Nyt en syö sokeria lainkaan. En saa alas edes makeita hedelmiä, kuten persimonia. Banaanikin on liian makeaa suuhuni ja taatelia en saa syötyä edes pientä palaa, mun ei yksinkertaisesti tee mieli makeaa enään ollenkaan. Kaikenlainen makeuttaminen ainakin minun tapauksessani piti siis makeanhimoa turhaan yllä.

Ihmisen makuaisti tottuu nopeasti uusiin tapoihin ja pian alkaakin tehdä mieli ihan erilaisia herkkuja, kuin ennen. Nykyään minulle tulee himo mm. vihersmoothieihin, tai sitrushedelmiin. Puolukatkin ovat oikeastaan makeita ja kaikki maut erottaa toisistaan eritavalla, kun ei mussuta sokeria.

Olooni ja terveydentilaani tällä muutoksella on ollut todella positiivinen vaikutus. Vielä kesällä ja alkusyksyllä vaivanneet lihas ja nivelsäryt ovat poissa, lisäksi nukun paremmin ja olen paljon energisempi ja pirteämpi. Olen toki tehnyt elämääni ja ruokavaliooni paljon muitakin muutoksia, jotka varmasti vaikuttavat myös asiaan. Niistä lisää taas ensi kerralla :)

Anna

On mässyä ja mässyä..

Viikonloppuisin tekee mieli herkutella. Meidän perhe ei eroa muista tässä mitenkään.
Mä olen koittanut kehitellä vaan terveellisempiä tapoja herkutella. Meillä käytetään todella vähän sokeria, minä ja mieheni ei lainkaan, lapset hyvin vähän. Meillä ei olla lapsilta kielletty syömästä mitään, mutta kotiin en kanna kaupasta sokeria, vältämme myös prosessoitua ruokaa, joten mielelläni teen kaiken puhtaista raaka-aineista alusta alkaen itse.

Lapset ei kuitenkaan vastaanota kaikkia muutoksia aina ihan mukisematta, kyllähän ne karkit, sipsit ja limut houkuttais.. Olen siis miettinyt, miten heidän lempiherkuistaan saisi kotona tehtyä terveellisiä versioita ja miten heidät, varsinkin tuon nelivuotiaan melko ronkelin pikkumiehen, saisi syömään kasviksia ja ravintotiheydeltään hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Hänen kanssaan ei ole toiminut ruoanlaittoon osallistuminen, jos hän näkee, kuin paljon kasviksia ruokaan tulee, hän ei syö sitä... joten aluksi piilottaminen toimii paremmin ;)

 Kun suu tottuu makuihin, alkaa lapsellakin tehdä mieli terveellisempiä vaihtoehtoja ihan itsekseen. Muunmuassa porkkana on meidän pikkuherran huippuinhokki, mutta esim. lihapulliin, tai smoothieihin piilotettuna se on maistunut oikein hyvin. Pikkuhiljaa ei tarvitse enää piilottaa, vaan kaupassakin viihdytään hevi osastolla selittäen, mitkä kaikki on hänen mielestään hyvää <3
Näitä "piilotusreseptejä", eli lasten lempiruokia ravitsevammaksi päivitettynä tiputtelen tänne blogiin viikottain.

Tänä viikonloppuna lapset sai valita ruoan molempina päivinä. Perjantaihan on pizzapäivä, joten sitä siis perjantaina, lauantaina uimisen ja keilaamisen jälkeen maistui keräsalaattiin käärityt "tortillat". Aamiaisena meillä on usein mm. smoothieta ja kaurapuuroa.
 
 Perjantaina meillä oli leffailta ja leffamässyinä toimii oikein hyvin juuressipsit, hedelmäsalaatti, juustot, kurkku- ja porkkanatikut, rusinat ym. Juomana menee vaikka makeuttamaton granaattiomenatäysmehu lantattuna vissyyn, lasten sanoin; melkein kuin limua. Kukaan ei kaivannut karkkia.

  Astetta terveellisempi Pizza   

 (ainekset mielellään luomuna)

POHJA:

1 kukkakaali

2 luomumunaa

2dl juustoraastetta

himalajansuolaa maun mukaan

Soseuta/murenna kukkakaalin kukinnot blenderissä, sekoita sekaan muut aineet. Levitä tasaiseksi kerrokseksi uunipellille ja paista 200 asteessa n. 20min. Ota uunista ja levitä päälle täytteet.

TÄYTTEET:

3rkl tomaattipyréttä

400g luomu naudanjauhelihaa

1 sipuli

3 kynttä valkosipulia murskattuna

1 iso sweet paprika

4 tomaattia

200g babyherkkusieniä

reilusti rucolaa tai pinaattia

maun mukaan: 

juustoraastetta

himalajansuolaa

mustapippuria

Oreganoa

Levitä tomaattipyré lusikalla pohjalle tasaisesti, laita päälle paistettu ja maustettu jauheliha, lado kasvikset päälle mieleseesi järjestykseen. Ripottele pinnalle pinaatti tai rucola, juustoraaste ja oregano. Paista pizzaa uunin keskitasossa vielä n.15min.

Vihersmoothie aikuisille (kaksi isoa lasillista):  

 (ainekset mielellään luomuna)

1 kiivi

1 avocado

kourallinen tuoretta pinaattia

tammenlehvä salaattia

1 sitruunan hedelmäliha

5 cm pätkä kurkkua

2 cm pala inkivääriä

1 vihreä omena

vehnänorasta

msm Optia oman annoksen mukaan

(meillä 1rkl, aloita 1/3tl ensin)

2tl spirulinaa

2tl macaa 

enjoy!

Aamusmoothie lapsille (kolme lasillista):  

(ainekset mielellään luomuna)

1 kiivi

1 banaani

1 vihreä omena

1 luonto+mangojogurtti

pala vesimelonia

hyppysellinen tuoretta pinaattia

1rkl hunajaa

1/2 sitruunan mehu

Seuraavassa postauksessa alkuviikolla asiaa SOKERISTA, sen vaikutuksista kehoomme, terveyteen, mieleen ja mitä sen välttämisellä voi saavuttaa. Tarvitseeko ihminen ylipäätään sokeria?

Käy tykkäämässä blogin facesivusta tästä(klik) 

Terkuin, Anna

 

wake up call

Kiitos kiinnostuksesta blogia kohtaan ja aivan ihanasta vastaanotosta <3 

Mennään alkulähteille.
Joulu oli tulossa ja me istuimme mieheni kanssa tyhjän evakkoasunnon lattialla. Lapset oli viikonlopun vietossa isillään ja me vaan istuttiin hiljaa ja katsottiin tyhjiä seiniä. Olo oli turta. Meillä oli vaan patjat lattialla, uudet peitot ja tyynyt. Mä olin neljännellä kuulla raskaana, toista kertaa saman vuoden aikana. Olimme keväällä haudanneet ensimmäisen yhteisen lapsemme, jonka synnytin enkelinä raskauden puolivälissä. Lapsella oli kromosomihäiriö ja paha sydänvika.

Näin jälkikäteen ajateltuna tuo homealtistus olisi yksinään riittänyt laittamaan kropan sekaisin, mutta siihen lisäksi oli suru, ilo uudesta raskaudesta, mutta samalla pelko. Taloudellinen stressi homekodin velasta, samaan aikaan maksettavasta vuokrasta ja tulevista korjauskuluista. Ja raskaushormonit.

Mä jopa ajattelin, että mä olen vaan liian vanha, mun vanha kulunut, neljä kertaa synnyttänyt kroppa on vaan liian kovilla tämän kaiken stressin keskellä... Kuitenkin koko perheellä oli se sama stressi ja väsymys ja huono olo oli kaikilla ja se vaan jatkui. Jokainen ulkoilemaan ja liikkumaan lähtö oli tuskaa, väsytti niin, että teki mieli vaan maata peiton alla. Ollaan oltu aktiivinen ulkoileva perhe, joka on rakastanut metsää ja luonnossa liikkumista.. sekin tuntui tervanjuonnilta. Jotain tälle piti saada tehtyä.

Meillä on aina syöty -tai luultu syövämme- melko terveellisesti kotona, olen panostanut hyvään perus kotiruokaan. Olen aina rakastanut ruoanlaittoa ja leipomista, se on suuri intohimoni. Ruoan ja leivonnaiset olen tehnyt luontaisesti gluteenittomana siitä hetkestä lähtien, kun mieheni kanssa aloimme tapailla, koska hänellä on keliakia. Ruokapöytäämme on aina kuulunut salaatti. (Itselläni on ollut kuitenkin menneisyydessä mm. paha karkkiaddiktio ja esimerkiksi olen usean työpäivän kahlannut menneessä elämässäni läpi pelkän kahvin, tupakan ja karkkipussin voimalla, lasten syömiseen sitä panostaa paremmin, kuin omaansa)... Aloimme kuitenkin miettiä, miten saisimme koko perheen vointia parannettua, voisiko kotiruokamme olla vieläkin parempaa..Voisiko elinympäristöämme saada terveellisemmäksi?

Keväällä katsoimme Tomi Kokon dokumenttielokuvan 30 päivän ihmiskoe. Se herätti vielä vahvemmin ajatuksen, että jotain on tehtävä. Melko pian sen jälkeen tuli Arman Alizadin Täällä Pohjantähden alla, jossa haastateltiin monia tällähetkellä suuresti arvostamiani ruokaguruja. Mieheni sanoi Jaakko Halmetojan osuuden jälkeen, että mitä ikinä toi syökään, mä haluan syödä samaa :)
Hänen elämänilonsa, energiansa ja pirteytensä oli jotain niin huikeaa!

Siitä se ajatus sitten lähti, mutta kuten jokainen tietää, tavat on tiukassa. Aloitimme niinsanotulla hiivanhäätö kuurilla, koska oma maalaisjärki sanoi, että hiivat ja homeet käyttäytyy ehkä kropassa samalla tavalla ja jotenkin ne myrkyt täytyisi saada kropasta ulos. Itse en uskaltanut kovin rajusti puhdistautua raskauden vuoksi, joten aloitin siivoamalla perheen ruoasta pois valkoisen sokerin ja valkoiset jauhot, sekä hiivan. Mieheni otti samalla mm.greippiöljykapseleita. Panostimme vähiä rahojamme myös vitamiineihin ja lisäravinteisiin. Lisäsimme D-vitamiinia ja otimme kaikki myös B-vitamiineja, sekä maitohappobakteereja. Viikon jälkeen sokerin poistamisesta olo alkoi piristyä hitaasti, mutta varmasti. Lipsahduksia kuitenkin tuli ja se näkyi olossakin melko nopeasti. Viimeisillään raskaana ollessa mieliteot saattaa olla melko rajuja :)
Kun tyttäremme Juhannuksena syntyi, syömiset oli taas jo lipsuneet vanhoihin uomiin.

Tämän jälkeen olemme tehneet radikaaleja parannuksia sekä elinympäristöömme, että ruokalautaselle ja hankkineet kasoittain tietoa. Tänäpäivänä olen jopa vähän addiktoitunut mm.Netflixin ruokadokumentteihin ja netin tarjoamaan loputtomaan tietotulvaan, suorastaan ahmin uusien idolieni (avaan tätä myöhemmin) kirjoituksia ja tietoa, joita he jakavat. Olen poiminut paljon upeita juttuja omaan arkeen ja teen niin myös jatkossa, voittaa tämä entisen karkkiaddiktion 100-0.

Suuri muutos on, että koko meidän perhe on tänäpäivänä koukussa kauppojen Hevi osastoihin ja varsinkin luomuhyllyihin <3

Tästä on hyvä jatkaa ensi kerralla!

Rakkain terkuin, Anna

Tervetuloa mukaan matkalle terveyden ihmeelliseen maailmaan!

Hei,

Mä olen Anna 37v, neljän lapsen kotiäiti. Meidän perhe on kohdannut viimeisen puolentoista vuoden aikana katastrofin, joka koskettaa nykypäivänä liian monta perhettä Suomessa ja ympäri maailmaa. Meillä on hometalo ja se on sairastuttanut meidän koko perheen. Kirjoitan hometalon ja meidän perheen tarinaa täällä.

Aloitin kuitenkin tämän uuden blogin kertoakseni toipumisesta, terveydestä, puhtaasta ruoasta, puhdistautumisesta ja uudesta elämänasenteesta. Tämä matka on meillä vasta alussa, olet lämpimästi tervetullut mukaan lukemaan kokemuksia, kokeiluja, onnistumisia ja epäonnistumisiakin.

Uusperheeseemme kuuluu lisäkseni mies, 34 vuotias, keliakiaa lukuunottamatta ennen homehelvettiä hyväkuntoinen, urheileva ja perusterve tyyppi.
17 ja 12 vuotiaat tytöt, 4 vuotias poika ja kuopuksemme, tyttö 5kk. Kuopusta lukuunottamatta me kaikki sairastuimme jollain tasolla meidän omassa kodissa. Minä itse kärsin kovista lihas- ja nivelsäryistä, aivosumusta, väsymyksestä, rytmihäiriöistä, korvien soimisesta, päänsäryistä, ruoansulatus ongelmista jne.
Miehellä tippuili tavarat käsistä, nivelet särki, vatsa oli kipeä, mikään ei huvittanut, väsytti, iho kutisi ja taipeisiin ilmestyi ihottumaa. Vanhimmalla tytöllä oli näköhäiriöitä, näön sumentumista, kovia päänsärkyjä, vatsakipua, väsymystä, joka ei lähtenyt nukkumalla. Nuoremmalla tytöllä oli jatkuvasti hikka ja refluksin oireita, ruoka ei maistunut ja hänelläkin särki jatkuvasti päätä. Pojalla alkoi vatsa oireilla ja hän oli kokoajan flunssassa, oli korvatulehduksia, infektioastman oireita ja ruoka ei maistunut.

 Kun meille selvisi, että sairastelu johtuu omasta kodistamme, muutimme evakkoon ja aloimme tekemään kotiimme korjaussuunnitelmia. Oma toipuminen ei kuitenkaan ollutkaan ihan niin itsestäänselvä ja helppo homma. Oireet toki helpottivat ja jotkut loppuivat kuin seinään, mutta olo oli edelleen väsynyt ja sairas. Kaiken lisäksi osa perheestämme sairastui homealtistuksen myötä myös monikemikaaliyliherkkyyteen. Myös herkkyys homeille ja sisäilman ongelmille jäi pysyväksi seuralaiseksi. Aloimme etsiä kuumeisesti tietoa ravinnosta ja sen merkityksestä, erilaisista ruokavalioista, puhdistuskuureista ja hyvinvoinnista ylipäätään. Tämä on avannut aivan uusia ovia terveyden maailmaan ja omaan itseen.

En edusta mitään yritystä, en myy mitään, mutta kokeilen ja suosittelen juttuja, jotka itse olen hyväksi kokenut. Pääosassa on kuitenkin terveys ja perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Tulen jakamaan reseptejä, kokemuksia ja vinkkejä puhtaasta ravinnosta, liikunnasta ja terveellisistä elämäntavoista meidän porukan tapaan. Avasin blogille sivun myös Facebookkiin, tähän jota jokaisen on helppo tyykkäämällä seurata uutisvirrassaan.

Terkuin, Anna